Mitä kirjanpidossa muuttuu, kun yhtiöitä on useampi kuin yksi?

Jokainen yhtiö on oma kirjanpitovelvollisensa. Se tarkoittaa erilliset kirjanpidot, erilliset tilinpäätökset ja erilliset veroilmoitukset. Työmäärä ei kaksinkertaistu, se enemmän kuin kaksinkertaistuu, koska yhtiöiden välillä liikkuu asioita joita pitää käsitellä molemmissa päissä.

Toinen yhtiö perustetaan usein hyvästä syystä: riskin erottamiseksi, uutta liiketoimintaa varten, kiinteistön omistamiseen tai omistusjärjestelyä silmällä pitäen. Ongelmat eivät synny siitä. Ne syntyvät siitä, ettei rakennetta ole mietitty loppuun asti.

Missä tämä yleensä menee pieleen?

Kulut maksetaan väärästä yhtiöstä. Yksi yhtiö maksaa laskun, joka kuuluu toiselle. Se on korjattavissa, mutta se pitää korjata, ja jos näitä on paljon, korjaaminen on työlästä.

Yhtiöiden välillä siirretään rahaa ilman perustetta. "Siirto" ei ole kirjanpidollinen käsite. Rahan liikkuminen yhtiöiden välillä on aina joko lainaa, laskutusta tai varojen jakoa, ja kullakin on oma käsittelynsä ja verokohtelunsa.

Työtä tehdään ristiin ilman laskutusta. Jos toisen yhtiön työntekijä tekee työtä toiselle, siitä pitäisi laskuttaa. Muuten toisen yhtiön tulos näyttää paremmalta kuin se on.

Ei tiedetä missä ollaan yhteensä. Jokaisen yhtiön luvut ovat oikein, mutta kukaan ei näe kokonaisuutta. Se on ongelma silloin, kun pitää tehdä päätös tai kun rahoittaja kysyy.

Milloin tarvitaan konsernitilinpäätös?

Jos yhtiöt muodostavat konsernin, eli yksi yhtiö käyttää määräysvaltaa toisessa, emoyhtiöllä voi olla velvollisuus laatia konsernitilinpäätös.

Pienille konserneille on kuitenkin helpotus. Konsernitilinpäätöstä ei tarvitse laatia pienkonsernissa, ellei siihen kuulu yleisen edun kannalta merkittävää yhteisöä eli listayhtiötä, luottolaitosta tai vakuutusyhtiötä. Suurin osa yrittäjävetoisista konserneista jää tämän alle.

Pienkonsernin rajat ovat taseen loppusumma 6 miljoonaa euroa, liikevaihto 12 miljoonaa euroa ja henkilöstö keskimäärin 50. Rajat voidaan laskea joko konsernitilinpäätöksen luvuista tai yhteenlaskettujen konserniyritysten luvuista, jolloin taseen ja liikevaihdon rajoja korotetaan 20 prosentilla.

Kaksi asiaa on hyvä tietää.

Rajojen ylittyminen arvioidaan kahdelta peräkkäiseltä tilikaudelta. Kirjanpitolautakunta vahvisti tämän tulkinnan helmikuussa 2025. Yksi poikkeuksellinen vuosi ei siis vielä tuo velvoitetta. Uudessa konsernissa, jolla ei ole vertailuvuotta, konsernitilinpäätös kannattaa laatia jos on ilmeistä että rajat ylittyvät myös seuraavana vuonna.

Osingonjako ei muuta asiaa. Osakeyhtiölaki edellyttää konsernitilinpäätöstä varoja jakavalta emoyhtiöltä, mutta velvoite ei koske pienkonsernia. Pieni yrittäjävetoinen konserni saa siis jättää konsernitilinpäätöksen laatimatta myös jakaessaan osinkoa, ja jakokelpoiset varat määritetään emoyhtiön tilinpäätöksestä.

Mitä sisäisestä laskutuksesta pitää tietää?

Yhtiöiden välinen laskutus on normaalia liiketoimintaa, mutta sen pitää olla markkinaehtoista. Käytännössä se tarkoittaa, että hinnan pitää olla sellainen, joka olisi sovittu riippumattomien osapuolten välillä.

Tämä koskee myös hallintopalveluita, toimitilojen vuokraa ja lainojen korkoa. Jos hinnoittelu poikkeaa markkinaehdoista, Verohallinto voi oikaista sitä.

Käytännön ohje: sovi hinnoittelusta kirjallisesti ja perustele se. Se ei vie kauan, ja se on olemassa siinä vaiheessa kun sitä kysytään.

Mitä osakaslainasta pitää tietää?

Jos nostat rahaa yhtiöstä ilman että se on palkkaa tai osinkoa, kyse on usein osakaslainasta.

Osakaslaina on sallittu, mutta siihen liittyy sääntöjä jotka tulevat usein yllätyksenä.

Verovuoden lopussa maksamatta oleva laina voidaan verottaa pääomatulona. Tämä koskee tilannetta, jossa lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai äänivallasta. Alle 10 prosentin omistajan nostoa ei veroteta tällä perusteella.

Korko ei ole aina pakollinen. Pääomatuloksi luettavasta lainasta ei edellytetä korkoa. Korkoa on kuitenkin perittävä kahdessa tilanteessa: jos laina nostetaan ja maksetaan takaisin saman kalenterivuoden aikana, tai jos 10 prosentin raja ei täyty eikä lainaa siksi lueta pääomatuloksi. Käypänä korkona pidetään valtiovarainministeriön peruskorkoa.

Takaisinmaksun voi vähentää jälkikäteen. Jos laina on luettu pääomatuloksi ja maksat sen myöhemmin takaisin, saat vähentää maksamasi määrän pääomatuloistasi. Vähennys on mahdollinen viidenteen verovuoteen asti lainan nostamisvuoden jälkeen.

Ja takaisinmaksutarkoitus ratkaisee rajanvedon peiteltyyn osinkoon. Lainaa ei pidetä peiteltynä osinkona, jos takaisinmaksutarkoitus ja aikataulu on olemassa ja niitä myös noudatetaan. Takaisinmaksutarkoitus katsotaan puuttuvaksi esimerkiksi silloin, jos lainaa ei lyhennetä lainkaan.

Tämä on yksi yleisimmistä yllätyksistä useamman yhtiön tilanteissa, koska rahaa liikutellaan sinne missä sitä tarvitaan eikä kukaan ajattele sitä lainana.

Mitä tästä seuraa kirjanpidon hinnalle?

Useampi yhtiö tarkoittaa useampaa kirjanpitoa, ja jokainen niistä hinnoitellaan omanaan.

Sen päälle tulee se työ, joka syntyy yhtiöiden välisistä tapahtumista: täsmäytykset, sisäiset laskut, lainojen seuranta. Se ei näy tositemäärässä mutta se vie aikaa.

Ja jos konsernitilinpäätös tarvitaan, se on oma työnsä.

Lyhyesti

Sovi etukäteen, mikä kulu kuuluu millekin yhtiölle, ja pidä siitä kiinni.

Käsittele yhtiöiden välinen rahaliikenne joko laskuna tai lainana, älä siirtona.

Ja varmista että joku katsoo kokonaisuutta, ei vain yksittäisiä yhtiöitä.

Lähteet

• Kirjanpitolaki 1336/1997, konsernitilinpäätös ja pienkonsernin rajat: Finlex
• Kirjanpitolautakunnan lausunto 25.2.2025, pien- ja suurkonsernin rajojen arviointi kahdelta tilikaudelta
• Tuloverolaki 53 a § ja 54 c §, osakaslainan verotus
• Verotusmenettelylaki 31 §, siirtohinnoittelun oikaisu

Rajat ja prosentit muuttuvat. Tarkista voimassa olevat luvut tai kysy kirjanpitäjältäsi.

Lue seuraavaksi

Mikä tekee kirjanpidosta kallista? Useampi yhtiö on yksi viidestä asiasta, joka nostaa hintaa.

Milloin toiminimi kannattaa muuttaa osakeyhtiöksi? Jos rakennetta ollaan vasta miettimässä.

Kaikki artikkelit: Kirjanpito, selitettynä yrittäjälle

Haluatko tietää mitä kirjanpito maksaisi teidän tilanteessanne? Katso mistä hinta muodostuu.

Päivitetty: 7.9.2026