Palkka vai osinko: milloin päätös pitää tehdä?

Noin kaksi kuukautta ennen tilikauden päättymistä. Silloin tiedät jo suunnilleen mitä vuodesta tulee, mutta palkkaa ehtii vielä maksaa kuluvalle tilikaudelle.

Jos tilikautesi on kalenterivuosi, se tarkoittaa loka-marraskuuta. Jos tilikausi päättyy vaikkapa kesäkuun lopussa, keskustelu käydään huhti-toukokuussa.

Jos päätöstä ei tehdä ennen tilikauden loppua, se on tehty puolestasi. Maksettua palkkaa ei voi jälkikäteen muuttaa osingoksi.

Miksi ajoitus ratkaisee?

Palkka ja osinko toimivat ajallisesti eri suuntiin, ja se on koko jutun ydin.

Palkka vaikuttaa kuluvaan tilikauteen. Se on yhtiölle kulu siinä missä vuokra tai ostot, eli se pienentää yhtiön verotettavaa tulosta. Ja se pitää maksaa ennen tilikauden päättymistä, jotta se kuuluu tähän tilikauteen.

Osinko määräytyy sen mukaan, millainen yhtiösi oli edellisen tilikauden lopussa. Osingon verotus riippuu siitä, paljonko yhtiössä on varallisuutta. Se luku on lyöty lukkoon jo edellisessä tilinpäätöksessä, eikä siihen voi enää vaikuttaa.

Palkka päätetään etukäteen. Osinko vain todetaan jälkikäteen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiökokouksessa päätetään enää siitä, kuinka paljon jo olemassa olevasta liikkumavarasta käytetään. Liikkumavaran suuruuteen ei enää voi vaikuttaa.

Kaksi kelloa, jotka kannattaa erottaa

Tämä sekoittuu usein, ja erityisesti silloin kun tilikausi ei ole kalenterivuosi.

Yhtiön kello on tilikausi. Se ratkaisee, minkä tilikauden kuluksi palkka menee ja miltä tilikaudelta yhtiö maksaa veronsa.

Sinun kellosi on aina kalenterivuosi. Palkka verotetaan sinun tulonasi sinä vuonna, jona se maksetaan, riippumatta yhtiön tilikaudesta.

Jos tilikausi päättyy kesken kalenterivuoden, nämä kaksi menevät ristiin. Yhtiön kannalta viisainta voi olla maksaa palkka kesäkuussa, mutta sinun verotuksesi kannalta se voi osua huonoon kohtaan, jos olet jo nostanut paljon tuloa alkuvuonna.

Sama koskee osinkoa. Osinko on sen vuoden tuloa, jona se on yhtiökokouksen päätöksen perusteella nostettavissa. Jos nostopäivästä ei päätetä erikseen, se on nostettavissa heti yhtiökokouspäivänä. Yhtiökokouksen ajankohta siis vaikuttaa siihen, minkä vuoden tuloa osinko sinulle on.

Se ei ole ongelma. Se on vain asia, joka pitää laskea, eikä sitä voi ratkaista nyrkkisäännöllä.

Miten osinkoa oikeastaan verotetaan?

Tämä kannattaa lukea kerran ajatuksella, koska se selittää miksi valmiit nyrkkisäännöt eivät toimi.

Ensin muutama sana termeistä.

Listaamaton yhtiö tarkoittaa yhtiötä, jonka osakkeilla ei käydä kauppaa pörssissä. Käytännössä lähes kaikki suomalaiset osakeyhtiöt ovat listaamattomia, myös sinun.

Nettovarallisuus tarkoittaa yhtiön varoja miinus velat. Jos yhtiöllä on kalustoa, tavaraa ja rahaa yhteensä 100 000 euron edestä ja velkaa 40 000 euroa, nettovarallisuus on 60 000 euroa.

Osakkeen matemaattinen arvo on nettovarallisuus jaettuna osakkeiden määrällä. Se on laskennallinen arvo, ei se hinta jonka joku maksaisi yhtiöstäsi.

Sitten itse mekanismi.

Osinko jaetaan verotuksessa kahteen osaan sen mukaan, ylittääkö se 8 prosenttia osakkeidesi matemaattisesta arvosta.

Kevyemmin verotetun osingon määrä riippuu siis kokonaan siitä, paljonko sinun yhtiössäsi on varallisuutta. Se ei ole kiinteä summa, vaan se lasketaan joka yhtiölle ja omistajalle erikseen.

Näin se skaalautuu, kun omistat kaikki osakkeet:

Nettovarallisuus 20 000 € → kevyemmin verotettua osinkoa 1 600 €
Nettovarallisuus 60 000 € → 4 800 €
Nettovarallisuus 150 000 € → 12 000 €
Nettovarallisuus 300 000 € → 24 000 €
Nettovarallisuus 0 € → 0 €

Viimeinen rivi on se, joka koskee useimpia aloittavia yhtiöitä. Jos varallisuutta ei ole kertynyt, kevyemmin verotettua osinkoa ei ole lainkaan. Jos omistat osakkeista vain osan, rajasi on sama osuus näistä luvuista.

Mitä "kevyemmin" tarkoittaa? Tästä osasta vain neljäsosa on veronalaista ja kolme neljäsosaa verotonta. Kevyempi kohtelu jatkuu 150 000 euroon asti.

Ja mitä 8 prosentin rajan ylittävälle osalle tapahtuu? Siitä 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa. Eli sitä verotetaan samalla tavalla kuin palkkaa, progressiivisesti. Mitä enemmän sinulla on muita tuloja, sitä korkeampi vero.

Huomaa myös, että yhtiö on jo maksanut tuloksestaan yhteisöveron ennen kuin osinkoa voidaan jakaa lainkaan. Se on 20 prosenttia. Osinko maksetaan siitä, mikä verojen jälkeen jää.

Se 150 000 euron raja lasketaan sinun kohdallasi, ei yhtiön. Jos saat osinkoa useasta yhtiöstä, ne lasketaan yhteen.

Tarkemmin osingon verotuksesta, esimerkkeineen: Osinko listaamattomasta yhtiöstä: miten se verotetaan? Oman tilanteesi voit laskea osinkolaskurilla.

Missä kohtaa palkan kannattaa lakata ja osingon alkaa?

Sanoimme juuri, ettei nyrkkisääntöä ole. Se pitää paikkansa. Mutta on silti hyödyllistä tietää, missä kohtaa raja yleensä liikkuu, jotta tiedät oletko edes lähelläkään sitä.

Logiikka on tämä. Palkka on aluksi edullinen, koska pienistä ansiotuloista maksetaan vähän veroa ja palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu. Mutta palkan verotus on progressiivinen: mitä enemmän nostat, sitä suurempi osa seuraavasta eurosta menee veroon.

Jossain vaiheessa tullaan pisteeseen, jossa seuraava palkkaeuro maksaa enemmän kuin sama euro osinkona.

Mihin lukuun palkkaa pitää verrata?

Kevyemmin verotetun osingon todellinen kokonaisveroaste on noin 26 prosenttia. Se muodostuu näin:

Yhtiö maksaa yhteisöveron 20 %. Eurosta jää 80 senttiä.
Osingosta neljäsosa on veronalaista, ja veroprosentti on 30. Veroa menee 0,80 × 0,25 × 0,30 = 6 senttiä.
Yhteensä veroa menee noin 26 senttiä eurosta.

Jos pääomatulosi ylittävät 30 000 euroa vuodessa, prosentti on 34 ja kokonaisuus nousee noin 27 prosenttiin. Ero on pieni.

Ja tästä seuraa se raja. Palkka on edullisempi niin kauan kuin sinun marginaaliveroprosenttisi, eli se paljonko seuraavasta palkkaeurosta menee veroa, on alle noin 26 prosenttia. Kun se ylittyy, kevyemmin verotettu osinko tulee halvemmaksi.

Suomessa palkan marginaalivero ylittää 26 prosenttia jossain 30 000 ja 40 000 euron vuositulon välillä, riippuen kunnasta, kirkollisverosta ja vähennyksistäsi.

Karkea lähestymistapa on siis: nosta palkkaa suunnilleen tuohon asti, ja jos rahaa on enemmän jaettavana, harkitse loput osinkona.

Vuonna 2027 tämä luku voi muuttua

Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista 20 prosentista 18 prosenttiin verovuodesta 2027 alkaen. Jos muutos toteutuu, se muuttaa myös osingon kokonaisveroastetta:

Verovuosi 2026: yhteisövero 20 %, kevyemmin verotetun osingon kokonaisveroaste noin 26 %
Verovuodesta 2027, jos esitys hyväksytään: yhteisövero 18 %, kokonaisveroaste noin 24 %

Osinko siis halpenisi hieman suhteessa palkkaan, ja se raja jonka jälkeen osinko kannattaa siirtyisi alaspäin.

Tästä seuraa yksi käytännön asia. Jos käyt tämän keskustelun syksyllä 2026, kuluvan vuoden päätös lasketaan 20 prosentilla. Ensi vuoden suunnitelmaa kannattaa laskea molemmilla kannoilla, kunnes muutos on vahvistettu.

Kolme asiaa, jotka siirtävät tuota rajaa

Muut ansiotulot laskevat rajaa. Toinen työ tai eläke nostaa progressiota, jolloin palkka kallistuu aikaisemmin.

Nettovarallisuuden puute poistaa koko rajan. Jos yhtiöösi ei ole kertynyt varallisuutta, kevyemmin verotettua osinkoa ei ole lainkaan. Silloin tämä laskelma ei koske sinua.

Raskaammin verotetun osingon raja on aivan muualla. Jos jaettavaa on enemmän kuin se kahdeksan prosenttia, ylimenevä osa on ansiotulo-osinkoa. Sen kohdalla palkka on edullisempi aina siihen asti, kun marginaalivero ylittää noin 50 prosenttia. Tuloissa se on selvästi korkeammalla, noin 80 000 euron tienoilla.

Ja YEL kannattaa muistaa tässäkin. Pienempi palkka ei automaattisesti laske YEL-työtuloasi, mutta jos lasket sen, sosiaaliturvasi heikkenee ja verohyöty voi hukkua siihen.

Siksi tuo 30 000–40 000 euroa on suuruusluokka, ei vastaus. Se kertoo, oletko sillä alueella jossa asiaa kannattaa laskea vai etkö.

Miksi valmis nyrkkisääntö ei toimi?

Yleisin kaava on "nostetaan 8 prosenttia osinkona, loput palkkana". Se kuulostaa järkevältä ja se on usein väärin, koska se unohtaa kolme asiaa.

Yhtiössä ei välttämättä ole varallisuutta. Jos yhtiö on nuori tai jos olet nostanut rahat pois joka vuosi, nettovarallisuutta ei ole kertynyt. Silloin 8 prosenttia nollasta on nolla, ja koko osinko putoaa raskaammin verotettuun osaan.

Muut tulosi vaikuttavat. Raskaammin verotettu osinko käyttäytyy kuin palkka. Mitä enemmän muita tuloja sinulla on, sitä enemmän siitä menee veroa. Sama euromäärä maksaa sinulle eri verran kuin naapurillesi.

Palkka tuo mukanaan muutakin kuin veron. Työnantajan sivukulut, ja vaikutuksen eläkkeeseen ja sosiaaliturvaan.

Toinen virhe, josta ei yleensä puhuta

Palkkaa nostetaan liian vähän verojen säästämiseksi.

Yrittäjän eläke ja sosiaaliturva eivät määräydy palkasta vaan YEL-työtulosta, eli siitä summasta jonka olet ilmoittanut oman työsi arvoksi. Jos se on matala, myös sairauspäiväraha, vanhempainetuudet ja työttömyysturva ovat matalia.

Ja pankille palkka on tulo. Jos nostat itsellesi vähän, näytät lainaneuvottelussa pienituloiselta.

Muutaman satasen verosäästö vuodessa voi maksaa moninkertaisesti siinä vaiheessa, kun jotain sattuu.

Milloin tätä ei kannata edes miettiä?

Jos nostat kaiken mitä yritys tuottaa elämiseen, tässä ei ole mitään optimoitavaa.

Palkka on silloin selkein ja käytännössä ainoa tapa. Osingon kevyempi kohtelu on kiinni siitä varallisuudesta, jota yhtiöön ei ole ehtinyt kertyä. Optimointi alkaa vasta silloin, kun yritykseen voi jättää rahaa.

Sama koskee tilannetta, jossa sinulla ei ole muita tuloja ja veroprosenttisi on muutenkin matala. Silloin palkka on usein edullisempi kuin luullaan.

Mitä tarvitaan, jotta tämän voi laskea?

Viisi asiaa. Jos ne ovat valmiina, laskelma on nopea. Ilman niitä se on arvailua.

Tilikautesi päättymispäivä. Kaikki ajoitus lasketaan siitä, ei kalenterista.

Arvio kuluvan tilikauden tuloksesta, ennen kuin oma palkkasi on vähennetty. Siitä nähdään paljonko on jaettavissa.

Viime tilinpäätöksen tase ja osakkeiden lukumäärä. Näistä lasketaan se kahdeksan prosentin liikkumavara. Suuntaa-antavan luvun saat osinkolaskurilla.

Tänä kalenterivuonna jo maksetut palkat ja osingot, myös muista yhtiöistä jos sellaisia on. Huomaa että tässä lasketaan kalenterivuosi, ei tilikausi, koska kyse on sinun verotuksestasi.

Muut tulosi. Palkka toisesta työstä, vuokratulot, myyntivoitot. Ilman näitä laskelma on arvaus, koska verotus on progressiivinen.

YEL-työtulosi ja se, millaisen turvan haluat. Tämä kannattaa katsoa samalla kertaa, koska se kytkeytyy palkkapäätökseen.

Kaksi asiaa pienentävät laskennallista arvoa ja unohtuvat usein: jos yhtiö omistaa asunnon jota käytät itse, tai jos olet lainannut rahaa yhtiöltä.

Ja yksi asia voi kasvattaa sitä. Jos yhtiön omaisuus koostuu pääosin kiinteistöistä tai pörssiosakkeista, taseen luku ei välttämättä ole sama kuin verotuksessa käytettävä arvo. Silloin laskennallinen arvo voi poiketa siitä, mitä tase näyttää.

Emme tarvitse ajatustasi oikeasta suhteesta. Tarvitsemme tuloarvion, viime tilinpäätöksen ja tiedon muista tuloistasi.

Miten tämä hoidetaan meillä

Otamme asian esiin Suuntapysäkillä, joka ajoitetaan sinun tilikautesi mukaan. Se on osa palvelua, ja siinä käydään läpi mihin suuntaan ollaan menossa ja mitä ennen tilikauden loppua kannattaa päättää.

Itse laskelma on erikseen tilattava työ, ja se hinnoitellaan tuntiperusteisesti. Kerromme arvion etukäteen, emmekä aloita ennen kuin olet hyväksynyt sen.

Sanomme tämän suoraan, koska emme halua että kukaan luulee saavansa verosuunnittelua kuukausihintaan. Se ei olisi rehellistä kenellekään.

Lyhyesti

Palkka päätetään etukäteen, osinko todetaan jälkikäteen. Siksi keskustelu käydään noin kaksi kuukautta ennen tilikauden loppua, ei tilinpäätöksessä.

Muista että yhtiön kello on tilikausi ja sinun kellosi on kalenterivuosi. Jos ne eivät ole samat, ajoitus pitää laskea molemmista päistä.

Nyrkkisääntö on kaava, ei sääntö. Se toimii vain jos yhtiöösi on ehtinyt kertyä varallisuutta ja jos verotilanteesi sattuu olemaan keskimääräinen.

Ja jos nostat kaiken elämiseen, älä käytä tähän aikaa. Palaa asiaan sitten kun yritykseen jää rahaa.

Lähteet

Verohallinto: Osingot listaamattomasta yhtiöstä ja osakkeen matemaattinen arvo
Osakeyhtiölaki 624/2006, varojen jakaminen: Finlex
Yhteisöverokanta 20 %, hallituksen esitys 18 prosentista verovuodesta 2027 alkaen: Verohallinto

Rajat ja prosentit muuttuvat. Tarkista voimassa olevat luvut tai kysy kirjanpitäjältäsi.

Tämä on yleistä tietoa. Olemme tilitoimisto ja yritysneuvojia. Emme anna artikkeleissa asiakaskohtaista vero- tai oikeudellista neuvontaa, ja jokainen tilanne arvioidaan erillisessä toimeksiannossa. Juridiset toimeksiannot sovitaan erikseen osakkaamme oman yhtiön kanssa.

Lue seuraavaksi

Osinko listaamattomasta yhtiöstä: miten se verotetaan? Osingon verotus esimerkkeineen, ja osinkolaskuri oman tilanteesi laskemiseen.

Osakeyhtiön omistajan palkka: sivukulut ja YEL Mitä palkka maksaa yhtiölle, ja koskeeko sinua YEL vai TyEL.

Milloin yksinyrittäjän kannattaa alkaa maksaa itselleen palkkaa? Jos oma palkka on vielä ratkaisematta, aloita tästä.

Mitä kirjanpitäjältä voi odottaa? Hyvä kirjanpitäjä ottaa tämän esiin ennen kuin ehdit kysyä.

Kaikki artikkelit: Kirjanpito, selitettynä yrittäjälle

Haluatko tietää mitä kirjanpito maksaisi teidän tilanteessanne? Katso mistä hinta muodostuu.

Päivitetty: 18.10.2026